keskiviikko 6. tammikuuta 2010

Alku

Tie oli kapea, tai ei se oikeastaan ollut edes tie. Vain kaksi renkaan uraa menossa samaan suuntaan metsän läpi. Sumu kiemurteli puiden ja pensaiden välissä. Pensaat urien vierellä olivat tuuheat, puut suuria ja niiden lehdet olivat vielä kirkkaan vihreät. Kesä ei vielä ollut taittunut kohti talvea.

Mies seisoi hiljaa katselleen ja kuunnellen. Oli puolen päivän aika, joten sumua ei olisi enää pitänyt olla. Mitä tai mikä odotti puiden takana? Hän tiesi, että hänen olisi mentävä sumuisen metsän läpi, koska sen takana oli Citadelin kaupunki, jossa hänen ystävänsä odotti häntä.

Harmaankirjava kissa, miehen matkakumppani, lähti astelemaan jälkien välissä olevaa ruohomattoa pitkin ja katsoi mieheen kuin sanoakseen, tule jo.

"Okei, Kaveri, mennään sitten", sanoi mies ja lähti eteenpäin. Muutaman askelen otettuaan hän kuuli jotain pensaiden seasta. Kissakin pysähtyi ja kohotti kuonoaan. Pensaiden seasta lehahti lentoon korppi, joka rääkäisi pahasti. "Sinäkö se siellä pelottelet matkustavaisia." huoahti mies ja lähti kulkemaan edelleen.

Korppi lensi miehen ohi, kääntyi ja lensi suoraan kohti. "Hei, lopeta!" mies väisti korppia, joka tuli uudelleen kohti. "Mikä sinua vaivaa, en minä ole tehnyt sinulle mitään." Taas korppi tuli kohti. Kissa yritti hyökätä korpin kimpuun, mutta korppi väisti taitavasti ja lehahti erään pensaan oksalle. Miehen jatkaessa matkaa, korppi tuli taas kohti...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti